maanantai 21. joulukuuta 2009

Hyvää joulua ja lämpimiä jalkoja!


No niin! Kerroin toukokuussa joululahjaprojektistani ja nyt voin ilokseni ilmoittaa että lahjat ovat ihan vihoviimeistä viimeistelyä vaille valmiit, ja onnistuin lähestulkoon välttymään varsinaisilla ostoksilla käynnistä. Aikeenani on hankkia omille lapsilleni vielä kaupasta keijunsiivet ja mekot (jotka olisi tietysti voinut tehdä itsekin jos olisi saanut aikaiseksi), mutta kaikille muille lahjottaville olen neulonut perustavalliset villasukat.

Paketitkin ne vaan pekistyvät vuosi vuodelta. Viime vuonna niitä vielä koristivat virkatut sydänkoristeet, mutta tänä vuonna härpäkkeet on karsittu pois ja paketit ovat ainakin minun silmääni varsin viehättävän yksinkertaiset.

Kaikille lukijoille toivotan hyvää joulua ja vielä parempaa uutta vuotta!

lauantai 19. joulukuuta 2009

Sokerivinkki

Tässä pikapikainen siivousvinkki meille rähmäkäpälille, jotka tulevian pyhien aikana kuitenkin poltamme riisipuuron pohjaan ja mälväämme soossia liedelle. Pohjaanpalanutta ryönää kannattaa liottaa ensin laimennetulla käsitiskiaineella ja sitten hangata sokeripalalla. Itse olen hankkinut sokeripaloja ihan pelkästään siivouskäyttöön (odotan innolla miten verottaja reagoi ostoksiini, kuitissa lukee sokeria ja selityksenä "siivousaineeksi"), parhaita ovat sellaiset kovat suurehkot palat.

sokeripala on juuri sopivan rouhea ja kuitenkin pehmeä ja liukeneva, joten se ei naarmuta hankauksen kohdetta pilalle. Kuiviltaan ei pidä hangata vaan mukana pitää olla tilkka vettä tai pesuainetta.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Paikka paikan päällä


Sormikkaissani on nyt kirjaimellisesti paikka paikan päällä. Ja kuten ihana kirjanpitäjäni* sanoo, paikka paikan päällä on markka markan päällä. Tämä kirjanpitäjä ilahtui kovasti nähdesään paikatut sormikkaani ja paljasti itse paikkaavansa jopa ohuet sukkahousut. Mahtava tyyppi.

Paikkaamisessa piilee ilmeisesti jotain taikaa, sillä nämä paikatut sormikkaat ovat pysyneet tallessa jo muutaman talven. Aiemmin olen ostanut ainakin yhden parin joka talvi kadonneiden tilalle. Ilmeisesti hanskat arvostavat vaivannäköäni ja pysyvät siksi tallessa. Tai sitten arvostan itse vaivannäköäni enkä hukkaa sellaista jonka eteen olen ahertanut.

*Kyseessä ei siis ole yksityistalouteni vaan firmani kirjanpitäjä. Olisikin kyllä mahtavaa jos joku pitäisi hiukan silmällä myös henkilökohtaisia rahojani. Hävettää tunnustaa, mutta vasta nyt kolmekymppisenä minulle on alkanut valjeta miksi velkaa ei ole hyvä ottaa kevyin perustein, ja miksei kannata ostaa sellaista mihin ei ole varaa. Aiheeseen liittyen aloitan vuoden vaihteessa uuden projektin..

torstai 3. joulukuuta 2009

Olen ilmastosankari (tai ehkä en)

Bussin seinällä sähköyhtiö mainosti uutta vesisähköään hehkuttamalla vesisähköön vaihtamisen ilmastovaikutuksen olevan kuin "jättäisit vuodessa yhden Euroopan lennon väliin". Sovittelenkin tästä ilahtuneena nyt ilmastosankarin viittaa harteilleni ja ilmoitan että olen jättänyt Euroopan lennon väliin sekä tänä vuonna että kaikkina elämäni vuosina, lukuunottamatta vuosia -88 ja -03. Suoraan sanoen olen kuitenkin skeptinen sen suhteen, mikä vaikutus lentämättä jättämiselläni on, tai miten tekemättömyys ylipäätään vaikuttaa mihinkään.

En ole erityisen kiinnostunut maailmasta (anteeksi vain, tiedän kyllä että pitäisi olla, mutten ole) enkä tunne halua lähteä ulkomaille lentäen tai muutenkaan. Puolison mielestä on silkkaa saivartelua kun väitän ettei matkustushaluttomuudellani oikeasti ole ilmastovaikutuksia. Minun mielestäni on outoa antaa ymmärtää että sillä olisi.

Lentämisellä ymmärrän toki olevan negatiivinen vaikutus ilmastoon, lentämättömyys on "tekona" nähdäkseni neutraali. Mutta mikähän teko se olisi positiivinen? Pitäisikö istuttaa puu? Tai hamppuviljelmä? Jotain toivottavasti jossakin tulevaisuuden vaiheessa istuttelen, sillä olin aiemmin tällä viikolla naapurini luona jännittävässä suunnittelukokouksessa. Tavoitteenamme on mahdollisuus viljellä pientä kasvimaata täällä kaupungin liepeillä. Olen jokseenkin toiveikas projektin suhteen. Joka tapauksessa olen jo saanut tutustua muutamaan sellaiseen naapuriin jotka, kuten minä, haaveilevat perunamaasta kerrostalon pihassa.