Ah rutiinit!

Oi että tykkään rutiineista. Kte:llä on ollut viimeaikoina juttua rutiineista ja aihepiiri on juurikin omiaan innostamaan myös minua!

Arkeemme on tullut suurehko muutos pari viikkoa sitten kun kotiäitiyteni päättyi, lapset menivät päiväkotiin ja minä kurssille. Kumppanini tekee työtä kolmessa vuorossa, ja jotta koko systeemi rullaisia mahdollisimman kivuttomasti ovat muutamat rutiinit luullakseni välttämättömiä.

Vanhastaan voimassa on muutamia kodinhoitoon liittyviä kuvioita, jotka toistuvat päivästä toiseen. Sellaisia kuin koneellinen pyykkiä (nuorempi lapsi on vielä vaipoissa joten pyykkiä riittää joka päivälle), tiskien tiskaus, imurointi (56 neliötä on imuroitu nopeasti, jos asuisimme leveämmin en ehkä imuroisi päivittäin..), vessan pesu (joka tapahtuu muuten alle 2 minuutissa näin: pesuainetta pönttöön, pesu harjalla, huuhtelu. Suihkupullosta pesuainetta peiliin suih, lavuaariin suih suih, pöntön pinnoille suih suih suih. Kuivalla rätillä pyyhitään ensin peili, sitten lavuaari ja hana, sitten pönttö ulkopinnosta alkaen. Lopuksi rätti odottamaan pesua. Jotta tapahtuu oikeasti alle 2 minuutissa, täytyy kaikki aineet ja pino sopivia rättejä olla valmiina siellä vessassa.), tämmöistä.

Mutta mutta.. Uuden elämänvaiheen kunniaksi meillä pyörii myös ihan uusia rutiineja ja voi pojat että tykkään niistä! Ruokakaupparutiinista olen jossain jo maininnutkin, mutta se menee siis niin että kaupassa käydään kerran viikossa isoilla ostoksilla, täydentäviä ostoksia saa tietysti tehdä lisäksi. Ensin laaditaan paperille ruokalista viikoksi (tuntuu ensin tosi hankalalta, mutta harjoitus auttaa), sitten puretaan saman paperin toiselle puolelle ko. lista raaka-aineiksi eli kauppalapuksi. Lopuksi laminoidaan (ihan tosi! :D ) koko höskä ettei ryttäänny kauppareissulla. Kauppareissun jälkeen lappu pannaan muistilapuksi jääkaapin oveen jotta muistetaan mitä ruokaa piti tehdä, ja kun koko viikko on kulunut tehdään uusi lappu ja vanha pannaan tietty talteen. Kun koko operaatio on toistunut vaikka 6 kertaa, ei enää tarvitse tehdä uusia lappuja, vaan kierrätetään vanhoja lappuja järjestyksessä ympäri ja perheellä on 6 erilaista vuoronperään toistuvaa ruokaviikkoa. Oi onnea!

Toinen suosikkini on viiden minuutin pikajärjestys, joka puolisoni mielestä on idioottimainen (mutta en anna hänen negatiivisuutensa häiritä onneani) kenties siksi että ko. homma kuuluu hänelle. Eli munakello soimaan viiden minuutin kuluttua ja sitten mahdollisimman vauhdikkaasti järjestetään paikkoja sen verran kuin viidessä minuutissa on mahdollista, lopetetaan heti kun kello soi. Vaatii aikaa tosiaan viisi minuuttia ja ainakin 56 neliötä pysyy aivan kohtuullisessa kondiksessa, vaikka perheemme on aika sotkuinen.

Pyykinpesua varten otin ja oikeasti askartelin pieniä magneetteja vessan peilikaapin kylkeen. jokaiselle taloutemme pyykkikategorialle(vaipat, puna-kelta-oranssit, sini-violetit, ruskea-vihreät, mustat, rätit, villa. Lakanoita ei pestä omalla koneella joten niitä ei huomioida tässä.) on oma magneetti ja seuraavana pyykkivuorossa olevan satsin magneetti on jonossa ylimpänä. Kun ko. satsi on menee koneeseen, muuttaa magneetti pinon pohjalle. Jostain syystä meillä kertyy vaatteita kovin tasaisesti jokaisesta väriryhmästä, joten järjestys pysyy kokolailla samana koko ajan. Ja saahan sitä toki muuttaa matkan varrella. Ideana kuitenkin on että kaikki osapuolet ovat selvillä siitä mitä pyykkiä tänään pestään.

Rupesin tänään miettimään että minäkuvassani saattaa olla jotain häiriötä, sillä olen tottunut pitämään itseäni varsin huithapelina ja epä-organisoituneena tyyppinä. Jos asia oikeasti olisi näin, saisinko mahtavia kiksejä rutiinien suunnittelusta ja toteuttamisesta?