Ruuvipurkin hurmio

Kaikilla mahdollisilla asteikoilla mitattuna paras ostokseni ikinä on ollut muutama vuosi sitten kirpparilta löytämäni purkillinen ruuveja. Noin kolmen desin purkki maksoi 1,5 euroa, ja on suonut minulle vuosien varrella lukemattomia löytämisen ilon ja jopa ällistyneisyyden hetkiä. Tein aikoinaan ostopäätöksen sillä perusteella että purkissa näytti olevan lähinnä perinteisiä talttapääruuveja, joita ei enää tahdo saada kaupoista. Ajattelin että erilaisiin restaurointi- ja kodinkunnostusprojekteihin talttapäisen ruuvin ovat tyylikäs valinta. Niin kuin ne ovatkin.

On siis ilo omistaa purkillinen talttapääruuveja, mutta ei siinä vielä kaikki. Kolmen ruuvidesin joukosta löytyy aina jopa mystisellä tavalla juuri se ruuvi jota kulloinkin tarvitaan, oli se sitten millainen hyvänsä. Lampun kuvun pikkuruinen pidäkeruuvi on löytynyt purkista, samoin kuin juuri oikea ruuvi keittiön kaapin saranoihin, tuolinjalkaan, ovenkahvaan, sängynjalkaan... Lisäksi purkissa näyttäisi olevan (en ole kovin tarkasti analysoinut purkin sisältöä enkä aiokaan, ettei taika katoa) ruuvattavia pieniä koukkuja, saranoita, nauloja ja muttereita, oletettavasti juuri oikeanlaisia tulevaisuudessa tapahtuvia korjailuhommia varten.

Valitettavast luulen ettei tällaista ruuvipurkkia ole mahdollista koostaa tarkoituksella. Omani sisältö on niin monipuolinen, että luulen sen olevan peräisin jonkun todella vanhan ja ahkeran nikkarin pajan loputtomista varastoista. Aion silti yrittää oman ruuvisekoituksen luomista, ei sikäli että itse ikinä tarvitsisin toista ruuvipurkkia, vaan koska olen ajatellut ettei omaan kotiin muuttavalle nuorelle ole mahdollista lahjoittaa mitään järkevämpää kuin purkillinen ruuveja. Olen tallettanut muutaman tarkoitukseen sopivan purkin, nyt odottelen enää että joku tuntemani ihminen muuttaa ensimmäistä kertaa omaan asuntoon..

Vielä eräs hämmästyttävä piirre ruuvipurkissani on, se nimittäin ei tunnu tyhjenevän vaikka olen käyttänyt ruuveja ja muita vitkuttimia todellakin muutaman vuoden ajan. Joko kyseessä on sadunomainen ehtymätön ruuvilähde, tai sitten täytän itse purkkia suunnilleen samaan tahtiin kuin tyhjennän sitä. Epäilen jälkimmäistä. Viikonloppuna purkkiin kilahti uusien El Naturalista-kenkieni mukana tulleen kuvaston kiinnitysruuvi. Kuvasto oli siis oikeasti niitattu kasaan oikealla, helposti irroitettavalla ruuvilla! Puoliso yritti himmentää ilahtumistani arvelemalla että oikean ruuvin sorvaamiseen kuluneet luonnonvarat ovat merkittävämmät kuin ne, jotka säästyvät kun kuvasto on helposti purettavissa ja kierrätettävissä. En ole varma kuinka asia on, mutta se pikkuinen kuvastonkulmaruuvi on minusta ehdottomasti hieno ja säästämisen arvoinen, talttapää kaiken lisäksi!