Kiitos rakkaat lukijat kun olette vielä siellä vaikka blogi on ollut hiukan jäähyllä. Olin reilun kuukauden mittaisella yrittäjäkurssilla ja päähäni ei kertakaikkiaan mahtunut muita asioita, ei ainakaan mitään tämän blogin aihepiiriiä liippaavaa.
Paitsi yksi merkillinen havainto: Normaali aikuinen ei käytä polkupyörää kulkuvälineenä. Kurssilla selvitettiin auton veroasioita, firman auto vs. oma auto, työajo, yksityisajo jne. ja selvisi muunmuassa sellainen asia, että jos alan maalariksi ja hankin työtä varten pakettiauton, olettaa verottaja että käytän ko. autoa myös yksityisajoon ja verotus on sen mukaista. Eli sellainen selitys ei mene läpi että ajelisin autolla vain pakolliset työajot ja muut ajot fillarilla. Niin no kuka nyt fillarilla sotkee, jos autokin on..
Toinen hämmennyksen aihe: Eräs kurssin opettajista kehotti miettimään millä tavoin toisin markkinoinnissani esiin että pyörän lisäksi kuljen töissä myös julkisilla (työni on siis sellaista johon liittyy siirtymistä paikasta toiseen monta kertaa päivässä) "että miettiikö siellä sitten asiakas että tuleekohan se Aino-Maija ajoissa sillä pyörällä.." Harmittaa kun en hoksannut kysyä tarkennusta tähän. Sen sijaan olen luonut mielessäni kuvan itsestäni ajautumassa pyöräilyhurmion syövereihin ja jonnekin ihanaan puistoon kiertelemään unohtaen tyystin että asiakas jo odottaa.
Erästä sukulaistani pyöräilyajatus myös oudoksuttaa. Viime kuukausien mittaan joka kerta tavatessamme hän on kysynyt olenko jo päättänyt miten aion töihin kulkea, ja joka kerta kerron päättäneeni kulkea pyörällä. Ja joka kerta hän on kehottanut harkitsemaan mopoautoa :D
Olen tässä nyt sitten kahden vaiheilla. Joko menetän kohta malttini ja hermostun tähän pyöräilyvastaisuuteen ympärilläni tai sitten alan itsekin epäillä olenko ajatellut jotain ihan väärin. Kävipä sellainenkin ajatus mielessä että jatkan pokkana tällä valitsemallani tiellä ja tosiaan pyöräilen töihin kesät talvet. Ja 80-vuotiaana ajan autoilukärpäsen puremana ajokortin ja huomaan miten uskomattoman mahtavan hurmaavaa autossa istuminen on ja saan katkerana todeta tuhlanneeni elämäni hankalaan ja lapselliseen pyörällä kulkemiseen.
Pyöräily on ekologinen vaihtoehto, mutta uskon että aika moni nykyajan ihminen pitää sitä liian vaivalloisena tapana liikkua. Jos työmatkasi kulkevat kaupungin sisällä, siinä ei varmaan tule suuria ongelmia, etenkin vielä jollei sinun tarvitse kuljettaa mukanasi isoja kantamuksia. Aika usein yrittäjät vain tarvitsevat laajemman asiakaskunnan ja kuljettaa välineitä mukanaan, jolloin auton käyttö on perusteltua. Autolla kulkeminen on myös nopeampaa eikä siinä tule niin hiki kuin pyöräillessä, joten varmaan tässä on yksi syy siihen miksi ihmisiä oudoksuttaa. Jos olisin itse tilannut jonkun asiakaspalvelijan kotiini, en haluaisi hänen tulevan hikisenä ja punoittavana. No nämä ovat tällaisia nopeasti heitettyjä ajatelmia, mutta kukaan muu ei voi tietää asiaa kuin sinä itse eikä päättää sinun puolestasi. Jos sinusta tuntuu siltä, että pyörä on paras kulkuväline kelillä kuin kelillä, ympäri vuoden ja minne sitten joudut menemäänkin, niin siitähän voisi tehdä vaikka yrityksellesi ekologisen mainoksen. Aikoinaan vanhemmillani ei ollut autoa vaan koko perhe kulki pyörillä kesät talvet töihin ja kouluun toistakymmentä kilometriä suuntaansa. Kyllä naapurit ja tuttavat sitä silloin ihmettelivät, mutta kun siihen oli tottunut, ei sitä pitänyt kovin kummoisena asiana. Ja pääseehän talvella bussilla, jos on oikein paha keli...
VastaaPoistaKiitos kommenteista Kuusenkerkkä, osut ihan oikeaan monessa kohtaa. Aikomuksenani on liikkua suht pienellä alueella keskustan tuntumassa, joten älyttömiä matkoja ei tule kuljettavaksi. Lisäksi työni on sellaista jossa tulee hiki, ja ajattelen että pääsen oikeastaan hiukan tuulettumaan siinä välillä pyöräillessä.
VastaaPoistaJa tosiaan jos ilma äityy tosi huonoksi niin menen bussilla.
Minusta se riippuu niin paljon siitä, mitä yrittää. Minä kuljin aina julkisilla. Pyörällä en lähtenyt kun työ itsessään aika raskasta ja joskus pitkiä päiviä ja väliin vielä oman kaupungin ulkopuolellakin. Jos oli oikein metsänkorvessa niin yleensä sai (kimppa)kyydin eli siinä mielessä oikein sujuvasti meni. Mutta en ole pyörävastaisuuteen kyllä törmännyt tai sen kummemmin ihmettelyyn siitäkään miksi minulla ei ole autoa. Mielestäni oli oikeinkin ihanaa rentoutua esim. bussissa tai junassa jopa 12 tunnin työpäivänä jälkeen kuin se, että olisin rättipoikkinuutuneena lähtenyt auton rattiin mahdollisesti kovinkin kaukaa.
VastaaPoista